
Sivuvirtojen käsittely
Palvelut
Tarjoamme teollisuudelle sivuvirtojen käsittelypalveluja. Otamme sivuvirrat vastaa syntypaikalta alkaen.

Sopiiko sivuvirtanne raaka-aineeksi?
Kiertotaloustuotteiden raaka-aineiksi soveltuvat sivuvirrat voivat olla olomuodoltaan esimerkiksi jauheita, pölyjä, nesteitä tai lietteitä. Niitä syntyy muun muassa haihdutus- ja käymisprosesseissa, jätevesien puhdistuksessa, erilaisissa teollisuuden polttouuneissa sekä savukaasujen puhdistuksessa.
Me rakennamme kannattavaa kiertotaloutta ja luomme arvoa koko ketjuun. Lupaamme, että hyödynnämme jokaisen sivuvirran mahdollisimman korkea-arvoisena materiaalina. Kaikki vastaanottamamme sivuvirtatonnit hyödynnetään materiaalina, eikä toiminnastamme synny jätteitä. Kehitämme ratkaisujamme myös pitkien sopimuskausien aikana.
Referenssejämme
Soilfoodin palveluihin luottavat jo kymmenet pohjoismaiset teollisuusyritykset. Sekä tietysti tuhannet maanviljelijät.
Miksi valita kiertotalous?
Lupaamme kestävät ratkaisut, joilla on oikeasti vaikutusta.

Typen kierrätys – mitä se oikeasti tarkoittaa? Vuonna 2024 Soilfoodin kiertotalousratkaisuilla kierrätettiin yli 770 000 kiloa typpeä. Saman typpimäärän valmistamisesta olisi syntynyt 3,6 kg CO₂-e / typpikilo eli yhteensä 2 772 000 kg CO₂-e.*
Käytännössä se määränä vastaisi noin 1500 bensiinikäyttöisen auton vuosipäästöjä.**
Sen sijaan että valmistaisimme typpeä energiasyöpöillä menetelmillä, me kierrätämme jo valmiiksi systeemissämme olevat ravinteet pelloille vastuullisesti. Hyödynnämme teollisuuden sivuvirtoja ja jalostamme ne osaksi kestävää ruokaketjua.

Puhutaan hiilestä. Ei siitä, joka päästetään ilmaan, vaan siitä, joka sidotaan maaperään. Vuonna 2024 Soilfoodin kiertotalousratkaisuilla – lannoitteilla ja maanparannusaineilla – lisättiin peltomaahan yli 17 miljoonaa kiloa orgaanista hiiltä. Osa lisätystä hiilestä hajoaa maassa ruokkien maaperäeliöstöä, ja osa siitä jää maahan vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Maaperään lisätty hiili parantaa maan kasvukuntoa, ravinteiden varastoitumista peltomaahan ja maatalouden kykyä sopeutua vaihteleviin sääolosuhteisiin.

Vesistöt. Hyvä maa sitoo ravinteita. Vesistöihin valuessaan liialliset ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi, kiihdyttävät rehevöitymistä ja sitä kautta mm. levien kasvua. Hyvän kasvukunnon maa pidättää vettä ja ravinteita huonokuntoista paremmin. Maanparannuskuitujen ja rakennekalkkien käyttö vähentää ravinnehuuhtoumia pelloilta jopa 50 %***.
Teollisuuden sivuvirroista jalostettuja Soilfoodin Maanparannuskuituja ja Rakennekalkkeja käytettiin yli 6000 hehtaarilla parantamaan paitsi kasvukuntoa, myös vähentämään ravinnevalumia vesistöihin.
Yhteydenottopyyntö teollisuusmyyntiin
"*" näyttää pakolliset kentät
* Luku perustuu EU:n Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) -viiteaineistoon, jossa BAT-tasoisilla ammoniakin ja typpihapon tuotantomenetelmillä saavutettu hiilijalanjälki typpilannoitteiden tuotannolle on 3,6 kg CO2-e / typpikilo.
** Esimerkkilaskelmissa on käytetty keskimääräisiä päästökertoimia. Henkilöauton vuosipäästö on arvioitu Suomen keskimääräisen ajosuoritteen ja bensiinikäyttöisten autojen päästötietojen perusteella (13 000 km/vuosi, 139,9 g CO₂/km).
***Rasa, K, Pennanen, T, Peltoniemi, K, et al. Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility. J. Environ. Qual. 2021; 50: 172– 184.



